Aivotyöläisen onnenpäivät

Aivotyöläisen onnenpäivät

Kulttuurikyttä on tänä kesänä jälleen pistänyt näppinsä kulttuuritapahtumien järjestelyihin sen lisäksi, että on pyrkinyt tavalliseen tyyliinsä tiedottamaan niistä omassa verkkolehdessään. Lammin Kotiseutulehden päätoimittajan tehtävä on siitä hauska, että vaikka siitä ei palkkaa maksetakaan, kädet ovat vapaat. Niinpä Lammin Kotiseutulehti on tänä kesänä järjestänyt taidenäyttelyn, joka koostui lammilaisten taiteilijoiden töistä ja lammilaisen historiaharrastajan, Jaakko Rautavirran keräämistä Lammi-aiheisista valokuvista. Näyttelyä täydennettiin vielä Lammin kirjaston kotiseutukokoelman ilmakuvilla, jotka ovat harvemmin olleet esillä. Ne on kuvannut Keijo Kääriäinen.

ARS Peltolehtoa valmisteltiin omenapuiden kukkiessa. Kuva: Matti Siivonen

ARS Peltolehdoksi nimetty näyttely avautui 1.6. ja sulkeutui 17.6. Idea näyttelystä oli alunperin Matti Siivosen, joka niinikään Lammin Kotiseutulehden toimituskunnassa vaikuttaa. Tällä hetkellä Matti on toimituskunnan jäsenistä se, jolla on kaikkein pisin suhde lehden toimittamiseen. Hän on ollut vuosikausia toimituskunnan jäsen ja vaikka ei jäsenistöön ole varsinaisesti viime vuosina kuulunutkaan, aina antanut oman työpanoksensa lehden tekemiseen. Lukemattomat ovat ne Matin valokuvat, joita on lehdessä saatu ihailla, joko kansikuvina tai sisäsivuilla.

Matin kanssa kokeilimme näyttelyn järjestämistä jo kaksi vuotta sitten. Tuolloin Peltolehdon ovet eivät Matin sinnikkäistä yrityksistä huolimatta avautuneet meille, joten pidimme näyttelyn Turvantalossa. Saimme silloinkin esille ihania töitä lammilaisilta ja lähiseudun taiteilijoilta. Tänä vuonna mukaan pyydettiin lähinnä lammilaisia tai Lammiin jotenkin liittyviä töitä tehneitä taiteilijoita mukaan. Ainoa ulkopaikkakuntalainen olikin Jarmo Kukkonen, jonka suurikokoiset työt liittyvät Lammiin siten, että ne on maalattu Mommilan kylältä tai ainakin sen kupeesta Saapaskylältä. Toisin sanoen Lammin Kotiseutulehden päätoimittaja on Kukkosen taiteen fani ja toimittajana kyllä löytää aina jonkinlaisen aasinsillan.

Käytännön töistä suuri osa lankesi tietenkin Siivosen Matin harteille, päätoimittajan keskittyessä tiedottamiseen ja anomusten kirjoitteluun. Viime syksynä eläköityneenä Matilla oli rakentamiseen ja järjestelytöihin paremmin aikaa ja oikeanlainen asenne: Muutama tunti aamukahvien jälkeen ja huomenna sitten lisää. Ilman Mattia näyttely ei tietenkään olisi toteutunut.

Jaakko Rautavirta ARS Peltolehdon avajaisissa. Taustalla Jarmo Kukkosen maalaus 1. päivä joulukuuta (Saapaskyläntie). Kuva: Susanna Mattila

Vaikka kevät on yrittäjänä itsensä työllistäville toimittajille aina hullun hektistä aikaa, järjestyi kuitenkin muutamia päiviä, jolloin saatoin olla Matin apuna käytännön järjestelytöissä. Aviomieskin pääsi osalliseksi tästä ilosta, sillä hän on paljon taitavampi ajelemaan peräkärryn kera pitkin kyliä ja peruuttelemaan pihoissa sen kanssa. Lisäksi lihasvoima oli tarpeen, kun kannoimme pöytiä ja tuoleja ja muuta tarpeellista Peltolehtoon.

Onni on myös tuntea ihmisiä eri aloilta. Niinpä digipainossa työskentelevä ystävä ilahdutti meitä neljällä paperisella viiden metrin banderollilla. Niitä päädyimme käyttämään luovasti, saksimme sopivia biittejä ja liimasimme niitä ikkunoihin. Osan järjestimme kontaktimuovin avulla hieman tiiviimmäksi kokonaisuudeksi talon päätyyn. Yksi saatiin lähes kokonaisena eteisen seinää koristamaan.

Kesäpuuhaviikon osallistujat tutustuivat maalaustuokion lomassa myös näyttelyyn. Kuva: Susanna Mattila

Nämä painokoneen lämmittelyssä tuotetut puoli-ilmaiset painotuotteet nostivat näyttelyn ilmeen aivan kokonaan uudelle tasolle. Hienoksi kokonaisuudeksi muodostunut näyttely sai todellakin arvoisensa ulkoasun.

Kun työkseen pyörittelee asioita päänsä sisällä ja yrittää puskea niitä näppäimistön kautta järjellisessä muodossa ulos, on aivan käsittämättömän ihanaa edes muutamana päivänä kanniskella esineitä, miettiä taulujen paikkoja, suunnitella kahvituksen tarjottavia ja nähdä lopputulos edessään.

Toisin kuin kaksi vuotta sitten näyttely myös veti kävijöitä. Rehellisyyden nimissä on sanottava, että aika harva loppujen lopuksi tuli taiteen vuoksi Peltolehtoon. Suurin magneetti ja vetonaula oli Jaakko Rautavirran valokuvakokoelmasta rakennettu näyttely, jonka nimeksi lainasimme Facebook-ryhmältä nimen: Lammi ennen vanhaan.

Ulla Rekola ja Päivikki Lavonius, Jaako Rautavirta ja Matti Siivonen muistelivat Peltolehdon aikaa päiväkotina ja nuorisotilana. Kuva: Susanna Mattila

Peltolehdossa pidettiin neljä yleisötilaisuutta. Ensin avajaiset, sitten Ajan patina -hankkeen muistojen keräysilta ja vielä kaksi omaa Lammi ennen vanhaan -muisteluiltaa. Jo näihin tapahtumiin osallistuneiden määrä ylittää sata henkeä. Lammin kirjaston kesäpuuhaviikon lapset poikkesivat Peltolehdossa taiteilemassa Petri Silvosen johdolla ihanan kukkaniityn, joka kaunistaa vieläkin Lammin kirjaston seinää. Pellavamarkkinoilla Peltolehdossa pyöritettiin kolmea Lammi-Seuran elokuvaa. Jaakko Rautavirta oli  uskollisesti paikalla kertomassa valokuvistaan myös muina kuin muisteluiltoina.

Ilman hyviä yhteistyökumppaneita tästä näyttelystä ei olisi tullut mitään. Hämeenlinnan kaupungin tilapalveluille suuri kiitos siitä, että saimme Peltolehdon käyttöömme korvauksetta. Sivistys- ja hyvinvointilautakunnalle kiitos ja kumarrus Minipilotti-rahasta, jonka turvin saatoimme tiedottaa näyttelystä ja tarjota lammilaisille kahvia muisteluilloissa ja päättäjäisissä. Mikä onni, että tänä vuonna Hämeenlinnan kaupungin teema oli juuri kuvataiteet! Kiitos taiteilijoille: Anne Konttinen, Jarmo Kukkonen, Eero Pöyhtäri, Taimi Saarikko, Petri Silvonen. Ennen kaikkea suuri kiitos Matille ja Jaakolle, näyttelyn todellisille sieluille. Kiitos, että sain olla mukana osaltani järjestelemässä tätä hienoa näyttelyä. Ja ensi vuonna sitten jotain ihan muuta.

Susanna Mattila

 

 

Post a comment