Musiikintekijää kiinnostaa miten ihmiset saadaan mukaan musisoimaan

0
139
Outi Vinkki ja dulcimer. Kuva: Ulla Heinonen

Musiikki on ollut aina Outi Vinkin elämässä. Jos uskomme hänen äitiään, Outi lauloi yhdeksänkuukauden ikäisenä jo Heinillä härkien kaukalon. Kodissa musisoitiin paljon, tehtiin kesäteatteria takapihalla. Ei ihme, että Outin toiveammatti lapsena olikin opettaja tai kirjailija.

”Kotimusisoinnissa oli varmasti kaikki mahdolliset kontrapunktivirheet kuten rinnakkaisia kvartteja ja johtosävelten väärinvientejä. Pääasia oli kuitenkin, että kaikki soi ja kaikilla on hauskaa”, Outi kertoo.

Ankaran klassisenmusiikin koulutuksen saaneena Outilla on nykyisin kontrapunktit hallussa. Hän opiskeli alkuun pianonsoittoa, mutta 16-vuotiaana siirtyi Hyvinkään musiikkiopistoon opiskelemaan fagotin soittoa.

”Musiikkiopistossa ei ollut pianossa paikkoja, joten minulle suositeltiin jonkin puhallinsoittimen valintaa. Eivät halunneet päästää musiikinopiskelusta kiinnostunutta karkuun. Minulle suositeltiin pasuunaa tai fagottia, ja pari päivää mietittyäni valitsin fagotin.”

Outi kertoo saaneensa opettajakseen Radion sinfoniaorkesterin fagotistin, Olavi Ojanperän. ”Ojanperä oli ihana opettaja, isällinen, kannustava ammattilainen.”

Outi Vinkki innostuu kohtaamisista ja yhdessä tekemisestä. Kuva: Ulla Heinonen

Hurahdus pedagogiikkaan

Outi Vinkki opiskeli musiikkipedagogiksi. Pedagogiikkaan hän hurahti täysin. Hän ihmetteli suuresti, miksi oppimisen pedagogiikka ei tuntunut opiskelijakavereita kiinnostavan.

”Jälkeenpäin sitten selvisi, että olin tietämättäni ollut erityislapsi, joka olisi kaivannut juuri erikoisen hyvää pedagogiikkaa. Äitini on kertonut, että olin ahkera kommentoimaan kasvatusta, luin aiheesta kaiken mitä löysin. Kun en itse saanut erityisen hyvää pedagogiikkaa silloin kun sitä tarvitsin, aiheesta tuli intohimo”, Outi kertoo.

Opiskeluaikaiset ongelmat saivat hänet nuorena aikuisena hakeutumaan tutkimuksiin, joissa hänellä todettiin adhd. Ongelmia oli ollut keskittymisessä, työmuistissa ja sisäisessä toiminnanohjauksessa. Hyvin usein naiset selviävät koulusta hyvin. Mutta kun aikuiselämän alkaessa tekemistä onkin yhtäkkiä paljon enemmän, hoitamattomana adhd:lla voi olla kohtalokkaatkin vaikutukset.

”Opiskeluaikani olisi varmasti ollut helpompaa, jos adhd olisi diagnosoitu aiemmin. Mutta diagnoosin saaminen oli helpotus, monet asiat saivat selityksen.”

Musiikinopiskelussa korostuu itsekritiikki, kontrolli ja esimerkiksi väärien äänien pelko. Outi Vinkki sanoo, että klassinen musiikki on hänelle henkinen koti.

”Klassinen musiikki on minun maailmani, ja rakastan sitä. Mutta huomasin, että sellainen henkinen ilmapiiri, täydellisyyden tavoitelu ei ole minulle hyväksi.”

Mustalaislaulu loksautti palaset kohdalleen

Outi kertoo, että jotain alkoi loksahdella paikoilleen, kun hän kuuli ensimmäisen kerran mustalaisten flamencoa ja fado-laulua. Ajatukset menivät uusiksi. Hän kiinnostui tosissaan siitä, miten olisi mahdollista saada ihmiset kaivamaan se kitaran esiin kaapista, avaamaan suunsa ja laulamaan, ja esiintymään yhdessä, ilman äänentoistoa tai täydellistä akustiikkaa.

”Monet upeimmista flamenco-lauluista on taltioitu yksityistilaisuuksissa. Tai se, miten Irlannissa kansanmusiikkia on kaikkialla. Suomessa tällainen on kokonaan unohdettu, vaikka meillä on aivan valtavan rikas musiikkiperinne olemassa.”

Musiikinopiskelun ja opettamisen ohella Outi on toiminut koko ajan sivutoimisena yrittäjänä. Viime vuodet hän on keskittynyt perheen arjen pyörittämiseen, kun aviomies Mikon työhön kuului paljon matkustelua. Jotta Outinkin elämään mahtuisi muuta kuin perheen arjen pyöritystä, aviomies vaihtoi työpaikkaa ja on nykyään enemmän mukana arjessa. Sitä suunnitelessa Outi alkoi miettiä, mikä olisi se työ mihin hän haluaisi eniten keskittyä. Idea syntyi lopulta vahingossa, kun hän valmisti siskonsa kanssa tämän taidenäyttelyyn avajaisohjelman. Ideaa lähdettiin kehittämään eteenäpäin, ja syntyi aputoiminimi Iltamat Iittalassa. Ensimmäiset iltamat järjestettiin Vinkkien kotona ja tupa oli täysi.

Alusta saakka mukaan on otettu perheen lapset esiintymään, yhdistetty ammattimuusikkojen ja amatöörien tekemistä. Iltamissa ei keskitytä mihinkään tiettyyn musiikin genreen, vaan ohjelma rakentuu aina jonkin teeman ympärille. Ensimmäisten iltamien aiheena oli slaavilaisuus, toisessa mustalaismusiikki. Ensi viikonloppuna keskitytään pyhään, ja sen ilmenemiseen musiikissa ja arjessa. Iltamissa tarina kuljettaa musiikkia – tai toisinpäin.

Niin iltamat kuin teemapäivätkin syntyvät monen ammattilaisen kanssa yhteistyössä. Iltamissa mukana on myös lapsia ja musiikinharrastajia. Outi kertoo, että kohtaamiset ovat se asia, mikä saa hänet innostumaan.

”Minua kiinnostaa sellainen musiikintekeminen, missä on myös virheille sijaa. Maailma ei lopu yhteen väärään ääneen. Miten päästäisiin eroon siitä musiikinopiskelun tuomasta virheiden pelosta ja mahdollisista lyttäyskokemuksista?”

Työpaja, illallinen ja iltamat

Iltamat Iittalassa on valmistanut kaksi eritunnelmaista iltama-tilaisuutta, joihin liittyy myös mahdollisuus osallistua työpajaan ja vegaaniseen illalliseen. Teemapäivät yhdistelevät tekijöidensä osaamista uudella tavalla.

Päivään kuuluu työpaja, vegaani-illallinen sekä ohjelmalliset musiikki-iltamat. Ensimmäinen teemapäivä on maaliskuussa, sen työpajan ohjaa kuvataiteilija Liisa Rasinkangas. Työpajan nimi on Luovasti maalaten. Työpajassa sukelletaan luovaan ja vapaaseen ilmaisuun piirtämällä ja maalaamalla. Työpaja koostuu harjoituksista, jotka auttavat löytämään oman luovuutesi ja intuitiosi. Oman itsensä ja oman luovuutensa hyväksyminen ja arvostaminen tulee vähitellen helpommaksi.

Työpajan harjoitukset voivat toimia vapauttavina antamalla sinulle uusia näkökulmia niin taiteen harrastamiseen, kuin omaan arkeesikin. Tekemisen lähtökohtana on omaehtoisuus ja itsensä kuuntelu, ja harjoitukset toimivat tarvittaessa tukevina suuntaviivoinasi matkalla kohti oman näköistäsi ilmaisua.

Työpajan jälkeen nautitaan vegaaninen illallinen, jonka valmistaa ja tarjoilee inspiroiva vegaani-ruuan taitaja Mariia Kotila. Kaikki kattaukset ovat monipuolisia, värikkäitä, maukkaita ja täysin vegaanisia ja gluteenittomia.

Mariia Kotila on jo lähes yhdeksän vuoden ajan jatkuvasti etsinyt keinoja lisätä vegaanisen ruoan osuutta ruoanlaittajien keittiöissä.

”Suuri osa kohtaamistani ihmisistä kertoo mielellään kasvattavansa kasvisruoan käyttöä – tieto ja taito vain puuttuvat! Teen ruokaa suurella sydämellä ja iloitsen joka kerta kun vaikkapa juuri illalliseni on rohkaissut kokkauskokeiluihin myös kotona.”

Illallisen jälkeen nautitaan Iltamat Iittalassa toteuttamasta Löytöretki pyhään -konsertista.

”On sanottu, että suomalaisilla on kolme pyhää: sauna, kirkko ja pyhät luonnonpaikat. Muuttiko keskiajalla Suomeen omaksuttu kristinusko muinaisuskon käsitykset vai ujuttiko muinaisusko ajatuksensa kristilliseen maailmankatsomukseen? Tiedetään, että vanha kansa tunsi uhripaikkoja vielä 1900-luvulla. Auttaako meitä Neitsyt Maria vai esi-isien henget? Pyhässä oma kotikontu ja tuontitavara menevät suloisesti sekaisin. Pyhästä ei saa kokonaan kiinni, mutta yhdessä voimme sitä ihmetellä ja ihastella.”