Hämeenlinnan kaupungin uusin veistos löytyy Lammin kirjastolta

0
38

Hämeenlinnan kaupungin uusin veistos on kivenveistäjä Antero Koskisen Lammin kirjastoon lahjoittama kivinen veistos Puun aihe siemenessä. Eräällä tavalla teos pääsi nyt kotiin, sillä taiteilija kertoo aina ajatelleensa, että teos tulee Lammin kirjastoon. Antero Koskinen lammilainen syntyjään. Lahjoitus osui sopivasti kirjastorakennuksen 30-vuotisjuhlavuoteen, vaikkakaan ei tarkoituksella.

Puun aihe siemenessä on ruotsalaista graniittia, jossa on graniitille epätyypilliseen tapaan selkeät kerrostumat. Teoksen pienoismallin Koskinen on alkujaan veistänyt puuhun, jonka jälkeen alkoi raidallisen kiven etsintä. Oikeanlaiset raidat löytyivät tästä ruotsalaisesta graniitista.

“Teos on ollut esillä näyttelyssä 1990-luvulla, mutta tähän asti se on ollut minulla työhuoneella. On siitä joskus kauppaakin tehty, mutta olen aina ajatellut, että se tulee tänne Lammin kirjastoon,” Koskinen kertoo.

Kivenveistäjä Antero Koskinen antoi veistokselleen vernissakäsittelyn, kun teos oli paikoillaan Lammin kirjastolla. Kuva: Matti Siivonen

“Teoksen aihe on kirjallinen, aihe pohjautuu Pentti Saarikosken yhteen runoon. Pentti Saarikoski liittyy minun ikäluokkaani, 60-luvun lopulla häntä luettiin paljon ja hän oli kovasti pinnalla. Minun nuoruudessani Lammin nuoriso oli aika kulttuuritietoista porukkaa, monet opiskelivat Helsingissä ja toivat ajankohtaisia asioita tänne Lammille,” Koskinen kertoi.

Hämeenlinnan taidemuseon amanuenssi Päivi Viherluoto toteaa, että teoslahjoitukset eivät ole ihan jokapäiväisiä, mutta eivät ihan tuiki harvinaisiakaan tapauksia. Toisinaan taidemuseokin saa lahjoituksia. Viherluodon mukaan Lammin kirjasto on edelleenkin hyvin kaunis ja tuore rakennus, ja aiheensa puolesta teos istuu hyvin kirjastoon.

”Lisäksi taiteilijalla on suhde sijoituspaikkaan, joten on tämä hyvin hieno ja kaunis ele,” Viherluoto toteaa.

Teos on mattahiottu eli siinä on 400-800 asteen hionta. Ovaalin muotoinen yläosa liittyy veistoksen alaosaan ikivanhalla liitostekniikalla, jota käytettiin jo muinaisessa Egyptissä. Koskisen mukaan osat olisi voinut liittää toisiinsa liimallakin, mutta hän on halunnut käyttää ikiaikaista kiviliitostekniikkaa.

Kuva: Pertti Nisonen

Vuonna 1993 valmistuneena Puun aihe siemenessä on taiteilijan uran alkupään tuotantoa. Hän kertoo aloittaneensa kivenveiston varsin myöhään, vasta 1990-luvun alussa. Antero Koskinen kouluttautui rakennusmestariksi ja työskenteli siinä ammatissa pitkään, myös taiteellisen työskentelyn ohessa. Taiteilija kertoo olleensa aina käsistään kätevä, ja alkuun materiaalina oli puu. Mutta kun kivenveistäminen alkoi kiinnostaa, sen työstäminen osoittautui olevan Koskiselle helppoa.

“Menin kokeilemaan kivenveistoa, ja jäin sille tielle. Minun tarvitsi vain nähdä, miten tehdään ja pystyin heti tekemään itse. Nuorempana oppiminen olisi ehkä ollut hitaampaa, sillä nuorena pitää oppia myös muodon taju ja löytää taiteellinen näkemys. Hyvin nopeasti pääsin sitten kuvanveistäjien liiton jäseneksi. Näyttelyitä olen pitänyt parin vuoden välein, kunnes vuoden 2011 näyttelyn jälkeen vähän väsyin siihen. Pidin taukoa ja viimeisin näyttelyni oli Galleria Brondassa viime syksynä. Kiven veistäminen on hyvin aikaavievää ja kurinalaista hommaa, ison teoksen valmistuminen voi viedä vuosia,” Koskinen kertoo.

Antero Koskinen on syntynyt Lammilla vuonna 1950. Hän muutti Helsinkiin vuonna 1973 ja on asunut siellä siitä saakka. Hän valmistui vuonna 1978 rakennusmestariksi ja alkoi opiskella kuvanveistoa Helsingin Taiteilijaseuran kursseilla ja plastista sommittelua Avoimessa Taideteollisessa korkeakoulussa 1990-luvulla. Hänen teoksiaan on useissa kokoelmissa.

Julkisista teoksista itselleen tärkeimpinä hän nostaa esiin Ajan kompassin, vuonna 1996 Biomedicumiin sijoitettu diabaasityö, johon pohjautuu Biomedicumin tunnus sekä merkittävä mitalisarja. Toisena tärkeänä työnä hän mainitsee Tampereen Tammerpuiston aukiolle sijoitetun teoksen Matto ja pallo vuodelta 2006. Teos on spektroliittia ja mustaa graniittia.

Puun aihe siemenessä -teos esitellään julkisesti Lammin kirjastorakennuksen 30-vuotisjuhlassa torstaina 28.3.2019. Lahjoitus tulee osaksi Hämeenlinnan kaupungin teoskokoelmaa, ja sen sijoituspaikaksi on lahjoituskirjassa määritelty Lammin kirjasto.