Kuvanveistäjä Piela Auvisen taidetta esillä Italiassa
Italian Como-järven rannalla, Villa Charlotan kasvitieteellisen puutarhan yhteydessä olevassa museossa avautuu taidenäyttely ”Affinities” 23.6.–7.7.2021. Esillä on hattulalaisen kuvanveistäjä Piela Auvisen teos Water Drops, joka on ollut esillä vuonna 2019 Firenzen Biennaalissa saaden myös toisen palkintosijan keramiikkataiteen osiossa, sekä myös syksyllä 2020 yhteisnäyttelyssä ”Le Cinque Anime Della Scultura” Officinacento5 –galleriassa Comossa, Italiassa. Poikkeuksena edellisiin näyttelyihin Auvinen on kasvattanut teoksen laajaksi installaatioksi.
Auvinen oli kutsuttuna vuoden alussa Makedoniassa, Skopjessa kansainväliseen ”Osten Biennal of Drawing” -näyttelyyn keraamisella triptyykillään ”Can Do – Can’t Do”. Hänen töitään on tänä kesänä esillä mm. Pieksämäellä ”Ruudun takaa – Taidekatu 2021” -näyttelyssä sekä Hyvinkäällä Palas-taidepolulla. Auvinen toimi mm. viime vuonna menestyneen valtakunnallisen keramiikkanäyttelyn, Ceramegan, kuraattorina ja työskentelee kuluvan kesän Hämeen rahaston työskentelyapurahalla.
Water Drops – Vattendroppar – Vesipisaroita
Piela Auvinen
2015–2021
dreijattu
kivitavara/posliini/keramiikka
Water Drops on keraaminen dreijattu yli 50 yksittäisen muodostuman installaatio, jossa tarkastellaan veteen putoavan pisaran liikettä, elinkaarta ja vaikutusta ympäristöön. Noin sekunnin ajan kestävä tapahtuma on jaettu osiin ja niistä on dreijattu kolmiulotteisia ”still-kuvia”. Teoksen innoittajana on toiminut Suomen kansallissäveltäjä Jean Sibelius ja oletettavasti hänen ensimmäinen sävellyksensä Vattendroppar (1881).
Veistossarjaa voi peilata myös tässä hetkessä maailman tilanteeseen, koska se on mallinnos orgaanisesta kausaliteetista. Itse tapahtuma on voimakkaimmillaan sen keskiössä, mutta vaikuttaa kauas ympäristöönsä siinä hetkessä ja tulevaisuudessa. Kaikilla menneillä sekä nykyisillä paikallisilla tai globaaleilla ilmiöillä (esim. epidemiat, ilmastonmuutos, sodat, talouskriisit, ydinsodan uhka, kansanliikkeet, väestön kasvu, maahanmuutto) on omat keskipisteensä. Ne laajenevat ajan kuluessa tai maantieteellisesti sekä risteävät muodostaen uudenlaisia ilmiöitä.
