Päivä Hämeessä vie kulttuurin ja historian äärelle

0
452

Torstaiaamu Helsingissä ei ole ollenkaan unelias. VekkaToursin bussi odottaa matkustavaisia Kiasman pysäkillä, testiryhmän Kulttuurikiikarin naiskolmikko ehtii hyvin hakea aamukahvit läheltä. Olemme hypänneet VekkaToursin bussiin kuudelta aamulla Hämeenlinnassa, ja tarkoitus on tutkailla Hämettä turistin näkökulmasta, VekkaToursin Päivä Hämeessä -kiertoajelulla.

VekkaToursin bussi odottaa Päivä Hämeessä -matkustavaisia Kiasman pysäkillä kesätorstaisin. Lähtö tapahtuu tasan kello 8. Kuva: Susanna Mattila

Testiryhmäämme liittyy viisi Stadin slangi ry:n testaajaa, ja tasan kello kahdeksan kuljettajamme sihauttaa bussin oven kiinni ja ohjaa bussin varmoin ottein Mannerheimintiellä soljuvaan liikennevirtaan. Matka alkaa!

Mukanamme on Virpi Juutinen VekkaToursilta ja Hämeenlinnasta saamme lisää testaajia mukaan ryhmäämme. Sekä oppaaksemme Eeva-Kaarina Suomisen Kanta-Hämeen oppaista. Eeva-Kaarina Suominen ehtii noin tunnin aikana kertoa meille hengästyttävän määrän mielenkiintoista asiatietoa Hämeenlinnasta.

Ensin esittelyssä on Wetterhoffin talo, johon Frederika Wetterhoff perusti vuonna 1885 tytöille käsityökoulun. Koulu toimii edelleenkin, mutta nykyisin Hämeen ammattikorkeakoulun alaisuudessa. Wetterhoffilta ajamme lyhyen matkan torin kulmalle, jossa meitä odottaa viehättävä, 1940-luvulla perustettu kahvila-konditoria, Café Laurell ja Laurellin makoisat kisapuustikahvit.

Laurellin kahvila on perheyritys, joka on ollut toiminnassa jo 1940-luvulta saakka. Päivä Hämeessä -retkeläiset nauttivat kahvilassa kisapuustikahvit. Kuva: Susanna Mattila

Kahvit ja vessatauko tulevat tarpeeseen, mutta pian nousemme takaisin bussiin. Eeva-Kaarina Suominen saa bussilastin puheliaita testiryhmäläisiä hiljenemään kertomalla Hämeenlinnan linnan jälkeen vanhimmasta rakennuksesta, Louis Jean Desprezin 1789 suunnittelemasta kirkosta.

– Kirkko rakennettiin alunperin amfiteatteriksi, alttari sijaitsi keskellä ja penkkirivit nousivat kahdeksana kaarevana lohkona loivasti ulkoseiniä kohti. Myöhemmin kirkko muutettiin ristikirkoksi, hän kertoi.

Bussimme pysähtyy Hämeenlinnan lyseon lähettyville, ja kuulemme, miten Jean Sibeliuksesta piti alunperin tulla lakimies. Mutta kun Helsingissä opiskelleen sisarenpoikansa luona vieraillut sukulaismies näki lakikirjan tekstin palaneen puhki auringossa ikkunalaudalla, hän ja koko suku myöntyivät musiikin opintojen jatkamiseen.

– Onneksi, sillä hyviä tuomareita on paljon, mutta vain yksi Sibelius, totesi Eeva-Kaarina Suominen.

Hämeenlinnan lyseo oli myös Jean Sibeliuksen opinahjo. Kuva: Susanna Mattila

Jatkamme matkaa Aulangolle, ja oppaamme pitää meitä pihdeissään. Ohitamme Arvi Kariston kadun, joka on saanut nimensä kadulla aiemmin sijainneelta painotalolta. Kariston kustantamaa Tex Willeriä ovat Stadin slangin jäsenetkin lukeneet.

Eeva-Kaarina Suominen kertoo kiinnostavia yksityiskohtia Hämeenlinnan historiasta, siellä eläneistä henkilöistä. Kuulemme Aulangon tarinan, miten kaikki tuo kauneus on itseasiassa yhden miehen, kapteeni Hugo Standertskjöldin aikaansaannosta.

Kun oppaamme jää kyydistä pois Aulangon jälkeen, hän saa mukaansa testiryhmäläisten vuolaat kiitokset. Suominen on saanut meidät Hämeenlinnassa arkeaan elävien silmätkin auki ja katselemaan kotikulmia aivan uudenlaisella asenteella. Miten paljon kaunista ja ainutlaatuista kotikaupungissamme onkaan!

– Olit hyvä guide, sait jengin hiljaiseksi! En ole koskaan tavannut näin hyvää guidea, sanoo Antero Nuutinen Stadin Slangin ryhmästä.

M/S Hopealinja Silvermoonin kapteeni Tero Lahti ohjaa meidät Vanajanselän yli kohti Valkeakoskea ja Visavuorta. Kuva: Susanna Mattila

Bussimme suuntaa kohtii Lepaan satamaa ja matkamme jatkuu M/S Hopealinjan Silvermoonilla Vanajanselän ylitse. Nautimme maistuvan lounaan, jonka kanssa moni nauttii päivän ensimmäisen oluensa tai lasin valkoviiniä – ryhmämatkailun etuja!

Kohti Visavuorta. Kuva: Susanna Mattila

Nautimme myös kauniista maisemista, sinisen veden välkkeestä ja laivamatkustamisen kiirettömästä tunnelmasta. Pian edessä häämöttää Sääksmäen silta ja kohta rantaudumme Visavuoren satamaan.

Visavuoressa meillä on tunti aikaa tutustua näyttelyihin tai vain nauttia kauniista päivästä kahvilan terassilla. Kuva: Susanna Mattila

Matka jatkuu Visavuoresta jälleen bussilla. Suunnistamme kohti Iittalaa, Naivistit Iittalassa Naivismin Juhlaa -näyttelyä, Designmuseota ja Lasimäen putiikkeja. Tässä vaiheessa on jo mukava istahtaa terassille nauttimaan iltapäivän jätskit ja kerrata koettua. Antero Nuutinen on itsekin järjestänyt useita retkiä, ja antaa hyviä vinkkejä tulevia kiertoajeluja varten.

Päivä jatkuu kauneuden parissa. Säihkyviä lasiesineitä Iittalan lasitehtaan koko historian ajalta. Kuva: Susanna Mattila

Testiryhmän mielestä Päivä Hämeessä on ammattimaisesti järjestetty, täyden kympin reissu. Liikkeissään muuta ryhmää hitaampi Seija-Maria Linnamäki kiittelee bussikuljettajaa, joka jaksoi auttaa Linnamäen kohteisiin erikseen. Erityiset kiitokset saa kaikilta Hämeenlinnan kiertoajelu, ja Kanta-Hämeen oppaiden erinomainen opas Eeva-Kaarina Suominen.

Avoimin mielin testiretkelle osallistunut Asma Olin on otettu kaikesta kauniista, mitä matkan aikana päästiin näkemään. Moneen kohteeseen olisi voinut jäädä pitemmäksikin aikaa tutustumaan. Ehkäpä siis tapaamme Asma Olinin, Terttu ja Antero Nuutisen, Gustavssonin Penan sekä Seija-Maria Linnamäen vielä uudestaan Hämeessä.

Jätämme iloiset hyvästit, kun bussi lähtee takaisin kohti Helsinkiä kello 15 Iittalasta. Tapaamisiin taas!

Kirsikkana kakun päällä Naivismin juhlaa -näyttely Iittalan puukoululla. Kuva: Susanna Mattila

Tutustu VekkaToursin Päivä Hämeessä -retkeen tarkemmin täällä >>