Salla Laurinollin tutkielmia maiseman kokemisesta

0
49
Teoskuva Salla Laurinolli: Sopimus. 2019. öljy ja akryyli kankaalle. 100 x 80 cm

GalleriaKONEen kevään luo Salla Laurinollin näyttely. Romanttisen maisemamaalarin teokset vievät korkealle ja komeisiin maisemiin, joissa ihmisen on helppo hengittää ja nähdä kauas. Laurinollin kiintopiste ei ole kuitenkaan itse näkymässä vaan paikan kokemisessa. Katsaus paikan historiaan avaa saman maiseman merkityksen esimerkiksi mittauksen kohteena, tarkentuvina karttoina, vallankäytön välineenä tai toisaalta turvapaikkana sodan keskellä.

”Mittaa se, mikä on mitattavissa. Tee mitattavaksi se, mitä ei voi mitata.” Näin lausui Galileo Galilei jo 1500-luvulla ja asetti mittaamisen pääasialliseksi tiedonmuodostuksen menetelmäksi. Laurinolli kysyy, mikä on mittaamisen suhde käsitykseemme maailmassa olemisesta ja merkityksellisestä elämästä.

”Taiteellisen työskentelyni lähtökohdat ovat viime vuosina liittyneet 1700-1800 -lukujen kansainvälisen tutkimusmatkailun kohteisiin eri puolilla Pohjoismaita. Syventymiseni aiheeseen liittyy yleiseen kiinnostukseeni historiaa, karttoja ja kulkemista kohtaan. Esimerkiksi Struven ketju oli 1800-luvun suurhanke, jonka tuottaman tiedon avulla voitiin entistä luotettavammin laskea maapallon tarkka muoto ja koko. Mittausten tulokset mahdollistivat karttojen tarkentumisen, mikä oli rahoittavien valtioiden kannalta merkittävää. Mitattu tieto on aina myös vallankäytön väline. Kertoman mukaan vuoden 1855 epätarkkojen tuloksien vuoksi paikalliset maanmittarit jättivät Jäämeren rannalta Kuolleen miehen vuonoksi kutsutun alueen kartasta valkoiseksi (Katja Kettu Kätilö 2011 WSOY), joten sitä ei ollut kenellekään olemassa. Sodan aikana kartan valkoisessa kohdassa oli vainotulla pakopaikka, mahdollisuus rakastaa ja pysyä hengissä. Katseeni on romanttisen maisemamaalarin, jonka kiintopiste on paikan kokemisessa. Pohdin aikaa käsitteenä ja kerrostumina, ihmisen luontosuhdetta, mittaamisen ja vallan suhdetta sekä lopulta sitä, mikä on mittaamisen suhde käsitykseemme maailmassa olemisesta ja merkityksellisestä elämästä. Tammikuussa 2018 tasasin hengitystäni umpihangessa Hailuodon Hyypänmäen mittauspisteellä, tavasin merimerkkiin kiinnitettyä Struven opaskylttiä kahdella kielellä ja katselin edessäni seisovia mäntyjä. Hämärsi keskellä päivää eikä näkyvyys muutenkaan ollut kummoinen. Saarelaiset laskivat lähellä pulkkamäkeä, lapset kiljahtelivat. Syyskuussa 1714 saarelaisia piileskeli Hyypänmäen notkelmissa, kun kasakat suorittivat suurvaltojen rajavyöhykkeellä Isovihan suurinta veritekoa. 1841 samassa paikassa tehtiin suurvaltapolitiikkaa mittaamalla pisteiden välisiä etäisyyksiä. Katselin mäntyjä ja mietin niiden kasvua. Olin jostakin lukenut, että joidenkin mäntyjen tiedetään eläneen yli 600 vuotta. Olivatko Hyypänmäen yksilöt jo taimella, kun kasakat riehuivat kirveiden kanssa? Komeana avautuvien maisemien lisäksi suuntaan matkani kohti hiljaisempia ja syrjäisempiä alueita. Paikkoja, joiden merkityksellisyys ei välttämättä kumuloidu alueelta avautuvan näkymän vaikuttavuudessa vaan hiljaisuudessa korostuukin ajan kerroksellisuus, hiki ja tuuli tai eksymisen ja petoeläimen pelko.”

Kuvataiteilija Salla Laurinolli (s. 1976 Iittala) asuu ja työskentelee Hämeenlinnassa. Tällä hetkellä hän viimeistelee taiteen maisterin opintojaan Aalto-yliopistossa.

Laurinollin teoksia on ollut esillä yhteis- ja ryhmänäyttelyissä Suomessa ja ulkomailla vuodesta 1998 ja yksityisnäyttelyissä vuodesta 2005 lähtien. Hänen teoksiaan on mm. Hämeenlinnan Taidemuseon ja Tampereen kaupungin kokoelmissa. Laurinolli on Taidemaalariliiton ja Ars-Häme ry:n jäsen.

Teoskuva Salla Laurinolli: Sopimus. 2019. öljy ja akryyli kankaalle. 100 x 80 cm

 

SALLA LAURINOLLI Maisemaan kätketty 27.4. – 21.5.2019

Avoinna ti – pe 11 – 18, la 11 – 16
www.galleriakone.fi
GalleriaKONE | Verkatehdas | Hämeenlinna