Luontoa ja ympäristöä, kansallismaisemaa, kasaria ja ITE-taidetta

0
437
Fanny Churberg, Kaskimaisema Uudeltamaalta, noin 1872, Taidesäätiö Merita. Kuva: Seppo Hilpo.

Hämeenlinnan taidemuseon näyttelyissä esitellään ensi vuonna monipuolisesti kuvataiteen eri aikakausia ja ilmiöitä.

Kevätkauden avaa Anni Rapinojan luonnosta ammentava herkkäviritteinen nykytaiteen näyttely Luonnon helmassa. Taidemuseon kokoelmia esittelevä Kasari johdattaa 1980-luvulle tuoden esiin ajan monivivahteista kuvataidekenttää. Kevään näyttelytarjonnan täydentää Lyhyitä kertomuksia taiteesta, jossa tutkitaan taideteosten taustalta löytyviä kiehtovia tarinoita.

Taidemuseon kesänäyttelyssä Oi Suomi – vaelluksia maisemaan tutustutaan suomalaisen maisemataiteen tarinaa 1800-luvulta 1900-luvun alkuun. Vuoden päättää ITE-taiteen 20-vuotisjuhlanäyttely Kohtalona luovuus – ITE ja kumppanit.

Anni Rapinojan taide puhuu luonnon puolesta

Kuvataiteilija Anni Rapinojan (s. 1949) työtovereina ovat metsän eläimet ja kasvit. Kun hän astuu työhuoneestaan pihamaalle ja metsään, luonto tarjoaa hänelle kaiken tarvittavan, kuitenkin aina omilla ehdoillaan. Hirven- ja jäniksenpapanat, pakkasenpuremat juolukanlehdet, pihlajanmarjat, sammaleet ja naava saavat uuden ja yllätyksellisen muodon Rapinojan teoksissa.

Rapinoja on tehnyt lähes neljän vuosikymmenen uran kuvataiteilijana. Luonnon helmassa -näyttelyssään 14.2.–10.5.2020 hän pureutuu ihmisen ja luonnon suhteeseen ja kantaa huolta luonnon monimuotoisuudesta, ilmastosta, vesistä ja metsistä. Rapinojan teokset puhuvat luonnon puolesta hiljaisella mutta pysähdyttävällä äänellä ja ovat kipeän ajankohtaisia. Näyttelyssä nähdään veistoksia, installaatioita ja videoteoksia. Rapinoja on koulutukseltaan myös luonnontieteilijä.

Kuva: Anni Rapinoja, Kaisut, 2016, työtoverina juolukka. Kuva: Anni Rapinoja.

Kasarilla taiteessa räiskyi

Taidemuseon kevään toinen näyttely Kasari – taiteen 1980-luku 27.3.2020–11.4.2021 johdattaa ”kuumalle” 1980-luvulle ja se esittelee ajan suomalaisen kuvataiteen moninaisia ilmiöitä. Näyttely kertoo ajasta, jolloin maailmantaloudessa elettiin voimakasta nousukautta, poliittinen ilmapiiri vapautui kylmän sodan päätyttyä ja uusia teknologioita kehitettiin kiihtyvällä tahdilla.

Kuvataiteessa 80-luku oli vahvaa aikaa. Ajan ilmapiiri ja taloudellinen nousukausi näkyivät myös siinä. Taidekenttä kansainvälistyi räjähdysmäisesti ja samanaikaisesti ilmassa oli ennen näkemättömän laaja kuvataiteellinen kirjo: alkuvoimaa pursuavaa ekspressionismia, monivivahteista abstraktia taidetta, menneitä aikoja siteeraavaa ja kommentoivaa postmodernismia. Käsitteellinen taide teki tuloaan.

Kuva: Leena Luostarinen, Rannalla, 1982, Hämeenlinnan taidemuseo. Kuva: Reima Määttänen.

Tarinoita taiteesta

Monien taideteosten takaa löytyy kiehtovia tarinoita. Lyhyitä kertomuksia taiteesta -näyttelyssä 27.3.2020–11.4.2021 tutustutaan taidemuseon kokoelmien kiinnostaviin teoksiin ja niissä esiintyviin henkilöihin kuten taiteilija Helmi Vartiaiseen. Vartiainen on jäänyt suurelle yleisölle tuntemattomaksi, vaikka hänen kasvonsa ovatkin tutut kuvataidetta tunteville.

Helmi Vartiainen oli nuoritaideopiskelija, kun hän avioitui omavaltaisen taidemaalari Tyko Sallisen kanssa. Hänestä tuli malli miehensä kuuluisiin Mirri-maalauksiin, kun taas Vartiaisen oma taide jäi tuntemattomaksi. Näyttelyssä tutustutaan Helmi Vartiaisen harvinaiseen Omakuvaan ja moneen muuhun kiinnostavaan teokseen ja tarinaan.

Tunnistatko tästä omakuvasta Tyko Sallisen vaimon ja mallin, Mirrin? Helmi Vartiainen, Omakuva, 1917-1919, Hämeenlinnan taidemuseo. Kuva: Reima Määttänen.

Vaelluksia suomalaiseen maisemaan

Taidemuseon kesänäyttely Oi Suomi vaelluksia maisemaan 12.6.–20.9.2020 johdattaa suomalaisen maiseman äärelle. Se kertoo tarinaa maamme maisemataiteen kehityksestä, sen piirteistä ja tyylipyrkimyksistä 1800-luvun puolivälistä 1900-luvun ensi vuosiin. Näyttelyn teokset vievät aikaan, jolloin rakennettiin suomalaista maisemakuvastoa ja etsittiin omaa kansallista identiteettiä.

Näyttelyssä on mukana romantiikkaa henkiviä maisemaidyllejä ja tunnelmanäkymiä, realistisia ja naturalistisia tulkintoja, kansallisromantiikasta ja symbolismista ammentavia teoksia ja aiheita. Näyttelyssä nähdään, miten taiteilijat ovat ikuistaneet kotimaataan. Maalaukset heijastavat paitsi kuvataiteen suomalaiskansallisia piirteitä ja pyrkimyksiä, myös taiteen kansainvälisiä tyylivirtauksia.

Oi Suomi on koottu Suomalaiset taidesäätiöt ry:n jäsenyhdistysten taidekokoelmista.

Fanny Churberg, Kaskimaisema Uudeltamaalta, noin 1872, Taidesäätiö Merita. Kuva: Seppo Hilpo.

ITE-taiteen juhlaa

Taidemuseon vuoden viimeisellä näyttelyllä juhlistetaan kaksi vuosikymmentä täyttävää ITE-taidetta.

2000-luvun vaihteessa outsider-taiteen käsiteperhe sai uuden jäsenen, kun suomalainen itseoppineiden nykykansantaiteilijoiden taide löydettiin ja nimettiin ITE-taiteeksi. Ensimmäisestä ITE-näyttelystä tulee vuonna 2020 kuluneeksi 20 vuotta.

ITE-taiteelle on muodostunut jo oma taidehistoriansa. Vaikka teokset ovat omaäänisiä ja uniikkeja, niiden joukosta on löydettävissä toistuvia teemoja ja tyylipiirteitä. Kohtalona luovuus – Ite ja kumppanit -näyttely 23.10.2020­–7.3.2021 kokoaa yhteen kotimaista ITE-taidetta, joka saa rinnalleen nykytaiteen teoksia. Liisa Heikkilä-Palon, Minna Haverin ja Elina Vuorimiehen kuratoima näyttely osoittaa reittejä, joita seuraamalla yksittäiset teokset ja tarinat asettuvat osaksi suurempaa kertomusta itse tehdystä elämästä.