HÄMEENLINNAN TEATTERIN SYKSY: Konstailematonta, elävien ihmisten elävää ja tunteikasta teatteria

0
439
Henna-Maija Alitalo ja Raimo Viitanen eläytyvät marraskuussa jälleen Viiruksi ja Pesoseksi, kun ensi-iltaan tulee Sven Nyqvistin rakastettuun kirjaan perustuva Viirun joulu. Kuva vuodelta 2018, Viiru muuttaa -esityksestä. Kuva: Tomi Pietilä, Hämeenlinnan teatteri.
Hämeenlinnan Teatteri valmistautuu jo täysillä tulevaan syksyyn. Syyskuussa ensi-iltaan tulee Maratontanssit päänäyttämön 10-vuotisjuhlanäytelmänä. Ohjaaja Ilkka Heiskanen luonnehtii esitystä näytelmäksi, jossa on loistavia rooleja näyttelijöille. ”Näytelmä on koskettava, hauska, viihdyttävä, siinä on upea musiikki, 30-luvun suosittuja sävelmiä uusin sovituksin ja ennen kaikkea teksti on loistava.”

”Maratontanssit on yhtä aikaa musikaali, puhenäytelmä, dekkari ja tanssiesitys. Teatteria! Ilman konstailua. Teatteria niin kuin minä sen näen ja koen. Elävien ihmisten elävää ja tunteikasta teatteria. Katsojille kokemus, jonka haluaa nähdä uudestaan”, jatkaa ohjaaja Ilkka Heiskanen

Maratontanssit kertoo Yhdysvalloissa suuren laman aikana suositusta ja samalla brutaalista viihdemuodosta. Kaksi tuntia tanssia, 10 minuutin tauko. Välillä juoksukilpailu ja hitaimmat putoavat pois. Tätä hupia kellon ympäri! Ja tämä kaikki katsojien viihdykkeeksi.
Näytelmä Maratontanssit tapahtuu tanssihallissa Los Angelesissa vuonna 1935.

Kirjan pohjalta on tehty elokuva They Shoot Horses, Don’t They, joka voitti ilmestyessään vuonna 1969 Oscarin parhaasta miessivuosasta. Elokuva on valittu maailman 100 parhaan elokuvan joukkoon New York Timesin kriitikoiden toimesta.

30-luvulla Maratontanssit oli kuin nykyajan tosi-tv. Syvän laman ja työttömyyden kurimuksessa unelmoitiin kuuluisuudesta ja tähteydestä. Ympäri Amerikkaa
nuoret lähtivät koettamaan onneaan maratontanssien nimellä kulkeviin kilpailuihin. Palkinnot olivat hyviä ja mikä parasta, Hollywoodin kykyjenetsijät kävivät
näissä tansseissa etsimässä uusia tähtiä. Teksti perustuu Horace McCoyn teokseen They Shoot Horses, Don´t They?

Suomennos on Esko Elstelän. Rooleissa: Jussi Lampi, Birgitta Putkonen, Jarkko Tiainen, Antti Peltola, Sinikka Salminen, Katariina Kuisma-Syrjä, Johanna Reilin, Toni Wahlström, Henrietta Korvenoja, Emppu Jurvanen, Marika Laine, Aleksi Rantanen.

Lokakuussa nauru raikaa

Lokakuussa päänäyttämöllä kohelletaan oikein kunnolla. Harrastajateatteri esittää brittiläistä murhamysteeriä, jonka ensi-ilta on jokaisen näyttelijän painajainen: vuorosanat unohtuvat tai ne tulee sanottua väärään aikaan, lavasteet hajoavat, tekniikka oikkuilee eikä tapaturmiltakaan vältytä. Kaiken lisäksi näytelmän koira on kateissa. Eli kaikki menee niin pieleen kuin vain voi mennä.

Tämä näytelmä on tilannekomiikan taidonnäyte ja sitä seuratessaan yleisö joko pidättää hengitystään tai ulvoo naurusta. Hittikomedia on valloittanut sekä tekijät että yleisön ympäri maailman. Ohjaaja Jukka Keinonen nauraa jo nyt:

”Veikkaanpa, että jokainen teatterintekijä on nähnyt tällaisia katastrofeja unissaan. Onneksi unen paniikki vaihtuu hereillä helpotuksen nauruksi. Nyt saa valveilla kerrankin tehdä kaiken niin väärin kuin osaa – sekunnin tarkkuudella.”

Näytelmän ovat kirjoittaneet Henry Lewis, Jonathan Sayer, Henry Shields, suomennos on Mikko Koivusalon. Rooleissa ovat Liisa Peltonen, Birgitta Putkonen, Janne Raudaskoski, Sauli Suonpää, Jukka Peltola, Katariina Kuisma-Syrjä, Mikko Virtanen, Sinikka Salminen.

Valloittava Viiru johdattelee jouluun

Marraskuussa aloitetaan jouluvalmistelut, ja niin ovat päättäneet myös Viiru ja Pesonen, kun vihdoinkin pitkään paukkunut pakkanen hellittää. He ovat lähdössä kauppaan hankkimaan jouluruokaa, sillä kaapissa on vain munia ja porkkanoita. Ennen kauppareissua haetaan kuitenkin joulukuusi. Voi, himpuran himpura, kerta kaikkiaan, että kirpaisee! Ukko Pesosen jalka jäi kelkan jalaksen alle ja nyt sattui. Meneekö joulu nyt ihan pilalle?

Tekstin on kirjoittantu Sven Nordqvist ja suomentanut Kaija Pakkanen, näytelmän on
dramatisoinut ja ohjaunnut Reija Isosuo. Rooleissa Henna-Maija Alitalo, Raimo Viitanen, Johanna Reilin, Timo Lindstén.

Legendojen syksy

Teatterin syksyssä on paljon muutakin odottamisen arvoista. Syyskuussa kuullaan muun muassa Kaj Chydeniuksen ajattomia sävellyksiä säveltäjän ja Sanni Reilinin esittämänä. Nostalgiaa lupaa Kuju Hyttisen konsertti marraskuulla, jolloin hän pitkästä aikaa kapuaa Hämeenlinnan teatterin lavalle säestäjänsä Heimo Mäntysen kanssa.

Syksyllä nauretaan taas keväällä täysille saleille menneellä Saikkua, kiitos! -näytelmän osalle kolme, lavalle nousevat takuunaurattajat Mikko Kivinen, Ville Keskinen ja Kalle Pylvänäinen. Ulla Tapanisen Lava-ammuntaa VI pureutuu jälleen ajan ilmiöihin. ”Aina sanotaan, että taiteilijan pitäisi uudistua. Minä en uudistu! Vanhassa vara parempi”, lupaa Tapaninen. Komediaa parisuhteesta tekevät Maarit Peltomaa ja Juha Veijonen näytelmässä Pientä laittoa. Avioliittovuosia on takana 25, mutta vieläkö on toivoa?

Teatterimaailman legendat, upeat Seela Sella ja Esko Roine esittävät lokakuussa kahden hengen näytelmän Rakkauskirjeitä. Näytelmän luonteeseen kuuluu, että sitä ei saa missään nimessä opetella ulkoa. Näyttämöllä kaikki tapahtuu tässä ja nyt, eikä muisteluun ja kaihoon päästä, kun kirjeet ovat kaikkea muuta: aitoa ja elämänmakuista, räävitöntä ja hauskaa.

Seela Sella tuo Hämeenlinnaan lokakuussa myös oman itsensä ympärille rakennetun Ihan Seelana -esityksen. Esityksen ytimenä on haastattelu, jossa Kari Paukkunen haastattelee ja Seela Sella kertoo elämäntarinaansa ja työuraansa. Lapsuus, opiskelu, avioliitto – katsojilla on tilaisuus nähdä ja kuulla, miten Seela Virtasesta varttui rakastettu näyttelijä ja teatteritaiteen kunniatohtori Seela Sella.

Marraskuussa Hämeenlinnassa nähdään Miiko Toiviaisen Kepeä elämäni. Esitys on monologi siitä, miten sen kertojan transtausta on kääntynyt voimavaraksi ja onnellisuuden lähteeksi. Kyyneliltä ei siis vältytä, mutta esityksen komiikka on suorastaan hillitöntä.