Naivistit ovat neljännen kerran valloittaneet Iittalan puukoulun maaliskuun loppuun saakka. Siis iloitkaamme ja unohtakaamme hetkeksi korona.
(Juttu jatkuu kuvan jälkeen.)
Koko kaunis puukoulu on täynnä maalauksia ja veistoksia, joista mieluusti nautimme. Olen itse käynyt näyttelyissä säännöllisesti joka vuosi alkaenperustamisesta, jolloin helsinkiläisen Taidepisteen yrittäjät Aira ja Kalevi Heinänen ryhtyivät uranuurtajiksi, tekemään naivistista taidetta arvostetummaksi ja tunnetummaksi. 32 vuoden jälkeen tuntuu, että Heinästen työ kannatti.
Vaikka varmaan vastustusta ja ihmettelyä oli, niin naivismin aate alkoi levitä ja valloitti suomalaiset. Minulle kävi niin, että kun jotkut taiteilijat tulivat lukuisista käynneistä tutuiksi, niin aina joka vuosi tahdoin nähdä lisää.
Senpä vuoksi on aivan mahtavaa, että Martti Huuhaa Innasen omintakeiset ja helposti tunnistettavat maalaukset ovat saaneet tilaa tämänkertaisessa näyttelyssä. Olihan Huuhaa aikanaan hyvinkin tunnettu ja pidetty herra. Eikä hänen ajatuksenkulkuaan voi olla katsomatta naureskellen.
Toinen pitkän linjan mies on vuodesta 2000 ilahduttanut Eino Viikilä Kuhmoisista. Mies keskittyy hänelle niin rakkaisiin eläinveistoksiin, mutta on viime vuosina ryhtynyt myös maalaamaan.
Eino Viikilän kalamies.
Tutut ilahduttavat, uudet piristävät
Jos tutut taiteilijat llahduttavat, niin uudet piristävät. Yksi heistä on Esa Leppänen, josta taitaa tulla Huuhaan manttelinperijä.
Satumaisessa puukoulussa on nyt uusiakin naivisteja ja mielenkiintoisia näkökulmia heiltä putkahtaakin naivismin maailmaan.
Tunteroinen vierähtää kepeästi koulua kiertäessä ja vanhoja muistellessa. Kaiken lisäksi, löysin sopivan lahjankin kissaperheen emännälle.
