Lasiin materiaalina kutsuttiin tutustumaan Tommi Toija ensimmäisenä nykytaiteilijana Suomen lasimuseon juhlavuoden kunniaksi. Tuloksena on näyttely Metamorfooseja. Helmikuussa avautuu myös kymmenvuotiaan lasistudion Lasisimin näyttely. Lasisimissa myös Tommi Toijan ensimmäiset lasityöt valmistettiin.

Suomalaisesta monipuolisesta ja satoja vuosia vanhasta lasiteollisuudesta on jäljellä enää Iittalan lasitehdas. Sen sijaan Suomessa toimii lukuisia lasistudioita, jotka pitävät yllä lasiin liittyvää osaamista. Suomen lasimuseon valtakunnallisen vastuumuseotoiminnan eräs tärkeimmistä tehtävistä on tuoda tunnetuksi lasia materiaalina, kehittää uudenlaisia toimintamuotoja ja houkutella uusia yleisöjä lasin pariin. Olemme kutsuneet nykytaiteilijoita tutustumaan lasin kanssa työskentelyyn ja juhlavuonnamme esittelemme ensimmäisenä osallistuneen taiteilijan: kuvanveistäjä Tommi Toijan.

Samassa yhteydessä esille pääsee toimiva ja elinvoimainen lasistudio: kymmenvuotias riihimäkeläinen Lasismi, joka esittelee näyttelyssä sekä omaa tuotantoaan että teoksia, joita on tehty muille taiteilijoille.  Studiolasiala on kutistunut vuosikymmenien aikana Suomessa, mutta samalla se tarkoittaa asiakastöiden monipuolistumista ja tuotannon painottumista taidelasin valmistukseen. Lasinpuhaltajilta vaaditaan heittäytymistä ja monipuolisuutta, ei riitä että osaa vain tietyn tekniikan tai työvaiheen.

Yhteistyön merkitys on oleellinen tekijä lasitöiden onnistumisessa ja jokaisen rooli prosessissa on yhtä tärkeä. “On tärkeää vastaanottaa hulluimmatkin ideat ja pyrkiä myös toteuttamaan ne. Rohkeus tarttua haasteisiin onkin meitä yhdistävä tekijä”, Kimmo Reinikka toteaa. Jokaista valmista teosta edeltää valtava määrä työtä ja usein myös monta epäonnistunutta kappaletta. Vaikka näyttelyssä on esillä lopputuloksia, itse tekemisen prosessi on tekijöille tärkeämpää. Lasinpuhaltajan ammattitaito on vuosia kestävä sinnikäs prosessi. ”Työ on raskasta, mutta koukuttavaa. Työn tekemisen prosessi on se mikä kiehtoo”, Kaappo Lähdesmäki sanoo.

Lasismin jäsenet vuonna 2021 ovat Kaappo Lähdesmäki, Kimmo Reinikka, Toni Kokkila, Maarit Lähdesmäki, Maria Jutila ja Helmi Remes. Lasismin kunniajäsen on lasinpuhaltajamestari Jaakko Liikanen. Lasismin jäseninä ovat olleet myös Joonas Laakso, Erno Takala ja Pauli Vähäsarja.

Tommi Toija (s.1974) on yli kaksikymmentävuotisen uransa aikana onnistunut luomaan tunnistettavan, puhuttelevan ja aika-ajoin kiistellynkin kuvakielensä. Suomen lasimuseon sijaintipaikkakunnalle Riihimäelle vuonna 2018 hankittu julkinen teos Eksynyt on muodostunut jo parissa vuodessa ikoniseksi maamerkiksi.

Too late, Tommi Toija.

Suomen lasimuseossa avautuvassa näyttelyssä nähdään ensimmäistä kertaa hänen lasiveistoksiaan. Ne on valmistettu Lasismissa. Aiemmin teoksissa on nähty materiaalina muun muassa savea, pronssia ja muita metalleja, puuta ja arkisia kierrätysmateriaaleja. ”Olen yllättynyt kuinka mukavalta ja helpolta lasi tuntuu. Lasin kanssa toimiessa voi suunnitella asioita vain tiettyyn pisteeseen saakka ja omalle intuitiolle ja materiaalin luonteelle on pakko antaa tilaa ihan uudella tavalla”.

Toija valitsee käyttämänsä materiaalin aina veistosideansa ehdoilla, kullakin materiaalilla kun on oma luonteensa. Keramiikan hän kokee soveltuvan inhimillisyytensä vuoksi parhaiten ihmiskuvaukseen. Pronssi taas edustaa kuvanveiston virallista kaanonia ja se miellyttää taiteilijaa ikuisuuden ajatuksessaan. Puuta hän veistää varsin konstailemattomasti ja saa sen syyt ilmentämään tunnetta siinä missä muovailtavamman keramiikankin. Kaikkien materiaalien käyttöä yhdistää sama asia: käsittelyn tapa on totutusta poikkeava. Keramiikan hajotessa uunissa, osat voi hyvin liimata kasaan tai veistoksen voi paikata. Pronssivalun aikana syntyneet epätäydellisyydet ja virheet jäävät näkyviin, niistä syntyy teoksen luonne.

Toija asettuu kuvanveistäjänä klassisen tradition jatkumoon, mutta on jo pitkään ollut tuotannossaan monella tavalla omalla linjallaan. Taiteilijan luomat, omissa maailmoissaan olevat ihmishahmot ilmentävät kiistattomasti tunteita. Osan tuska ilmenee painajaismaisen huutavana muotona, osa hahmoista näyttää kirkasotsaisuudessaan liikuttavan viattomilta. Toijan teokset syntyvät tekemisen kautta. Hahmojen ilmeet ja olemus löytyvät prosessin aikana. Toija työstää useita veistoksia samaan aikaan. Hän ei halua julistaa taiteellaan mitään, vaan mieluummin ehdottaa tai todeta.

Näyttelyssä nähdään myös Iina Terhon (s.1977) tuore dokumenttielokuva Sulamispiste (2021). Elokuva seuraa kuvanveistäjä Tommi Toijan taiteellista prosessia uuden materiaalin äärellä. Uusi materiaali johdattaa kuvanveistäjä Tommi Toijan taiteelliseen prosessiin, jossa lasi määrää uuden tahdin. Asiat muuttavat nopeasti muotoaan ja tuttu ja uusi hakevat askelmerkkejä ja ottavat keskenään tanssiaskelia, jotka pian alkavat kuljettaa kynnyksen yli maailmaan, jossa kaikki on jo hieman toisin.

Lasisimin näyttelyn oheisohjelmana on keskusteluhetki lauantaina 10. huhtikuuta, jolloin tavataan lasismilaisia ja keskustellaan lasistudiotoiminnasta elinkeinona.

Tommi Toija on tavattavissa lauantaina 17.4.

JÄTÄ VASTAUS

Please enter your comment!
Please enter your name here