Avajaisviikolla Museo Skogsterilla avautuu uusi näyttely ja Museokeskiviikossa pohditaan naisten housujenkäyttöä. Seuraavalla viikolla kaupunginmuseon kohteissa aloitetaan striimatut opastukset. Myös Hämeenlinnan taidemuseo avautuu yleisölle tiistaina.

Pitkän sulun jälkeen Hämeenlinnan kaupunginmuseon kohteet museo Skogster ja Sibeliuksen syntymäkoti avataan taas yleisölle 4.5.2021. Avauspäivästä eteenpäin museokohteet ovat avoinna normaalisti: museo Skogster tiistaisin sekä torstaista sunnuntaihin klo 11-17 ja keskiviikkoisin klo 11-19. Sibeliuksen syntymäkoti on avoinna maanantaista sunnuntaihin klo 10-16. Museo Skogsterille pääsee kerrallaan sisään 8 henkilöä ja Sibeliuksen syntymäkodille 5 henkilöä. Palanderin talo pidetään edelleen suljettuna. Yleisöä pyydetään omalta osaltaan huolehtimaan turvaväleistä ja käsihygieniasta. Museovierailun aikana suositellaan vahvasti käytettäväksi kasvomaskeja.

Museo Skogsterilla avautuu uusi näyttely ”Ennen kaikki ei ollut paremmin”. Näyttelyn avajaiset järjestetään 4.5.2021 Facebook-livessä klo 18. Näyttely valottaa hämeenlinnalaisten historiaa noin sata vuotta taaksepäin. Esiin on nostettu ilmiöitä ja asioita arkiaskareista erikoisuuksiin, jotka nykynäkökulmasta voivat tuntua jopa absurdeilta. Miten hämeenlinnalaisilta sujuivat sata vuotta sitten tavalliset arjen askareet kuten pyykinpesu? Milloin kaupunkiin saatiin sähköt? Milloin koteihin tuli juoksevaa vettä? Miten hämeenlinnalaiset saivat tietoa, matkustivat tai ottivat yhteyttä kaupungin ulkopuolelle? Muun muassa näihin kysymyksiin ”Ennen kaikki ei ollut paremmin”  näyttely antaa vastaukset.

Seuraavana päivänä 5.5.2021 klo 17.00 kevään viimeisellä Museokeskiviikko verkkoluennolla tutkija, dosentti Arja Turunen Jyväskylän yliopistosta pohtii, miksi naisten housujen käyttöä vastustettiin ja kuinka miesten vaatteena pidetyt housut lopulta yleistyivät myös naisille. Housut ovat perinteisesti olleet miesten vaate ja naisten kohdalla niin alus- kuin päällyshousujen käyttöön on suhtauduttu paheksuvasti. Housujen käyttäminen on ollut jopa kiellettyä naisilta. Kevään 2021 Museokeskiviikkojen verkkoluentojen teemat on poimittu Ennen kaikki ei ollut paremmin -näyttelystä.

Palanderin taloonkin pääsee verkko-opastuksilla! Hämeenlinnan kaupunginmuseon kohteiden yleisöopastukset järjestetään museoiden aukioloaikojen ulkopuolella 11.5.-27.5.2021. Niitä pääsee katsomaan museon verkkosivujen hlmmuseo.fi kautta sekä museon Facebook-sivulla. Verkko-opastukset kestävät noin kaksikymmentä minuuttia. Yleisö voi esittää kysymyksiä oppaalle Facebook Livessä.

Museo Skogsterin tapahtumat verkossa:

  • 4.5.2021 klo 18 Ennen kaikki ei ollut paremmin -näyttelyn avajaiset verkossa
  • 5.5.2021 klo 17 Museokeskiviikko verkossa: Säädytöntä ja Miesmäistä – Miksi naisten ei ole ollut sopivaa käyttää housuja? luennoitsijana FT Arja Turunen

Verkko-opastukset museokohteissa 11.15-27.25.2021:

  • Tiistaisin klo 16.15 Palanderin talo
  • Keskiviikkoisin klo 16.15. Sibeliuksen syntymäkoti
  • Torstaisin klo 17.15 Ennen kaikki ei ollut paremmin -näyttely museo Skogsterilla

Verkkotapahtumiin pääsee osallistumaan Hämeenlinnan kaupunginmuseon verkkosivujen, hmlmuseo.fi, Tapahtumat -sivun kautta sekä Hämeenlinnan kaupunginmuseon Facebook-sivulla.

Taidemuseossa esillä Maija Isolan maalauksia

Hämeenlinnan taidemuseossa on esillä taidemaalarina tuntemattomammaksi jäänyt Maija Isola (1927–2001). Hän työskenteli taidemaalarina lähes viisikymmentä vuotta. Parhaiten hänet tunnetaan Marimekolle suunnitelluista painokangasmalleista, joista monet ovat edelleen tuotannossa. Näyttelyssä esitellään kattavasti Maija Isolan maalauksia 1950-luvulta 1990-luvulle. Sen runkona on taiteilijan Hämeenlinnan taidemuseolle tekemä 43 teoksen lahjoitus. Lisäksi teoksia on saatu lainaksi yksityisistä ja julkisista kokoelmista. Näyttelyn on kuratoinut Hämeenlinnan taidemuseon amanuenssi Päivi Viherluoto.

Maija Isolan 1950-luvun varhaiset teokset ovat abstrakteja sommitelmia. Seuraavalla vuosikymmenellä Isola haki vaikutteita informalismista ja pop-taiteesta. Hän maalasi Pariisin, Välimeren saarten, Pohjois-Afrikan ja Appalakkien vuoriston värejä, valoa ja muotoja. Teosten lähtökohtana oli omakohtainen elämys, kirkas auringonsäde tai valon heijastus vedenpinnasta. Hänen maalauksissaan on fantasiaa ja surrealistista ajattomuutta. Maija Isola oli individualisti, jonka ilmaisu on vahvaa ja värikästä.

Maija Isola, Pantteri ja hibiscus, 1973.

JÄTÄ VASTAUS

Please enter your comment!
Please enter your name here