Hiihtolomafiiliksiä työn ohessa

0
267

Hiihtolomaviikko töissä, ja some -kanavat tulvivat kavereiden postailuja Lapin lumisilta hangilta ja kaukolomakohteista. Vaan täällä sitä ollaan omassa kotona, arjen keskellä ja töissä. Vaan voi sitä töissäkin olla hiihtolomafiiliksissä. Asennekysymys!

Aamun työmatka – eri kautta kuin tavallisesti, auringosta ja maisemista nauttien. Kuinka kaunis Rantareitti onkaan. Vastaan tuli koiran ulkoiluttajia, nuori nainen juoksulenkillä, ystävykset reippaalla kävelyllä, mies valokuvaamassa lintuja, vauhdikkaasti sauvakävelevä nainen, mies maastopyöräilemässä, vanhempi pariskunta kävelyllä ja lastenvaunuja työntävä nuori nainen. Kaunis keli oli houkutellut liikkeelle monenlaisia kulkijoita – Rantareitti on rikkaus, josta voi nauttia niin monella tavalla.  Katselin rakkauslukkoja rautatiesillalla ja mietin tarinoita niiden takana.

Lounaalla suuntasin taas hiukan kauemmas syömään. Pyörällä matka taittuu nopeasti ja päätin poiketa tällä kertaa Verkatehtaalla.

Vaihtelua sekin, yleensä käyn syömässä keskustan ravintoloissa, nyt suuntasin kohti Ison Huvilan lounastarjoilua. Syön mieluiten kasvisruokaa ja Ison Huvilan salaattipöytä on todella maittava ja niin oli munakoiso-aurajuusto-lasagnekin.  Pysähdyin myös Lasipihalle katsemaan isoja taideteoksia. Samuli Heinosen  ”Saari” (2008) ja Heikki Marilan ”Kukat XLI”  (2011)  ja ”Kukat XVI” (2009) ovat Voglian, mutta kaikkien ilona valoisalla Lasipihalla.  Olin huomannut teokset jo aikaisemmin, mutta nyt kävin kysymässä taideteosten tietoja.  Aikaisemmin olen keräillyt tietoja Verkatehtaan ympäristön taideteoksista Häme wikiin ja nuo sieltä vielä puuttuivat.

Kotimatkalla ajelin taas pidempää reittiä kotiin, Rantareitin toista puolta maisemia ihaillen. Ja illalla suuntasimme kevään ensimmäiselle juoksulenkille Aulangon poluille. Taide- ja luontoelämyksiä, raitista ilmaa ja virkistävää liikuntaa mahtuu arkeenkin.