Taidetta, virkistystä ja uusia luontoelämyksiä arjen lomaan

0
100

Talvi on ollut ankea. Pakko se on myöntää, että kaipaan lunta ja pakkasia. Vaan jotenkin sitä on mieltään virkistettävä. Niinpä taiteen ja virkistävien kohteiden etsintä jatkuu. Löytöretket gallerioihin ja taidenäyttelyihin ja luontoon ovat tuoneet iloa päiviin. Joskus pienten ilon aiheiden huomaaminen edellyttää pysähtymistä, katsomista ja tarkkaavaisuutta. Ja jollei etsi, ei löydä.

Museokortti on osoittautunut hienoksi investoinniksi. Näyttelyihin ja museoihin voi piipahtaa vaikka vain hetkeksi. Eilen poikkesin töiden jälkeen  ”Luonnon helmaan” Hämeenlinnan taidemuseoon ja lepäsin hetken Anni Rapinojan metsässä – ihastellen vuodenaikoja, kaivaten talvea.

Luonnon helmassa näyttelyssä kävimme jo aikaisemminkin – aivan ihastuttavia teoksia. Kulttuurikatsastajan blogikirjoituksesta löytyy kiva kuvaus taiteilijasta ja näyttelystä ja hienoja kuvia.

Onneksi metsäelämyksiä löytyy myös Ahvenistolta, kauniita vihreitä polkuja, kantoja, kiviä, ja sammaleiden keskeltä sydän. Iltasella poikkesimme ensimmäistä kertaa testaamassa Ahveniston kuntoportaita sinisen hetken aikaan.  Mikä ilo – raikas ilma, ja kauniisti valaistut portaat. Aivan parhautta, kun kaupungissa sää tuntuu ankealta, onkin metsässä aivan toisenlainen tunnelma.

Vaan löytyy sitä ”katutaidetta” kaupungiltakin.  Oikaisin Raatihuoneen parkkipaikan läpi matkalla Hämeenlinnan kirjastoon Maritta Penttosen ”Iloa ja mielenrauhaa” näyttelyyn ja pysähdyin ottamaan kuvia sinisestä muurista. Ilahduttavia värejä ja muotoja ohikulkumatkalla aivan sattumalta.

  

Marittan akvarellit veivät myös eri vuodenaikojen tunnelmiin. Jokaisessa vuodenajassa on omat erityispiirteensä. Kesäisiä tunnelmia, levollisuutta ja hämäläisen maalaismaisemien kauneutta löytyy siis Hämeenlinnan kirjaston toisesta kerroksesta.